Yleistä
Isompien alusten uppoamisia on tapahtunut Helsingissä melkein vuosittain. Nostokustannukset ovat kalliita ja ympäristöhaittoina öljy sekä polttoaine. Kaupungillekin on langennut merkittäviä kustannuksia operaatioista.
Uppoamisen vaara
Kaikki kelluvat alukset voivat upota kunnosta riippumatta. Tyypillisiä vuodon aiheuttajia ovat akselin tiiviste, lappoilmiö, rungon läpiviennit, korroosio tai muut rakennevauriot, pakkasella pohjaventtiilin tai putkiston halkeaminen, sadevesi ym.
Aluksen kantokyky vedellä
Osastoimaton 20 m troolari kantanee 60 tonnia kuormaa. Vesilastia ehkä puolet tästä koska vesi lastaa kuorman kallistuksen mukaan. Troolari uppoaisi todennäköisesti perä edellä. Jos vartissa täyttyy niin eipä paljoa ole tehtävissä. Vuoto olisi 120 m³/h. Tyypillisesti aikaa on ollut 10-24 h äkillisissä vuototapauksissa. Parissa tunnissa uppoava alus olisi jo mahdollista pelastaa. Tämä vaatii hälytyksen viipymättä. Puhelimeen ilmoittavia hälytinjärjestelmiä löytyy useita 200-800 eur hintaluokassa. Voi kytkeä pinta-antureita, palovaroitus, sähkön katkeaminen, varoitusvalo, murtohälytys ym.
Hälytys heti on selvästi tärkein
Esimerkki: puhelimeen hälytys, matkaan 50 min, tilannekartoitus ja aluksen oman hätäpumppausjärjestelmän kytkentä 10 min. Jos vettä tulee paljon, soitto 112 ja/tai yhteiskäytössä olevan kaluston nouto 30 min. Näinollen raju vuoto, 15 m³/h, joka upottaisi aluksen kahdessa tunnissa voisi olla mahdollista pelastaa.
Tarvittava hätäpumppauskalusto
Edellisen esimerkin pumppauskapasiteettiin löytyy monia vaihtoehtoja. 2″ polttomoottoripumppu 30 m³/h, edulliset uppopumput x 2kpl 20 m³/h (toimii vain pyöreällä letkulla), 1.1 kW laadukas uppopumppu 25 m³/h (toimii kelattavalla 2″ paloletkulla).
Kokemuksesta voin sanoa kun on kiire niin uppopumppu on nopein kytkeä päälle joko maasähköön tai generaattoriin.
Pahimpaan varautuminen
Vuoto alkaa pakkasella, sähköt poikki, pimeää, ovi lukossa, pilssi jäässä, itse ei ehdi paikalle. Soitto kaverille tai etukäteen sovitulle vastuuhenkilölle tarkistamaan tilanne koska pintahälytys tullut. Todennäköisesti aluksen oma järjestelmä riittää pieneen vuotoon. Pakkasella ongelmana on jäätyminen. Alukseen on saatava riittävästi lämpöä pumppausta varten niin kauan kuin vuotokohta on tukittu.
Huomioitavaa on, palokunnan voi saada paikalle tai sitten ei. Jos tulevat niin haluavat pois viimeistään tunnin päästä. Heiltä ei voi odottaa kuin hetken helpotusta.
Pilssin puhtaus
Palokunta ei välttämättä aloita pumppausta jos paljon öljyä kelluu pinnalla vaan vaativat imuauton tilaamista paikalle. Pilssi kannattaa pitää puhtaana ja vapaana kelluvista pikkuesineistä. Sortteriasemat ottavat ilmaiseksi pesusta tulevan öljyemulsio jätteen.
Pelasta turvallisesti
Aluksessa voi olla sähköt päällä, kytkettyjä laitteita ja pistorasioita jännitteellisenä veden alla. Jos et tunne aluksen sähköjärjestelmää niin turvallisinta irroittaa maasähkö ensin. Aluksen ollessa syvällä suuressa vesilastissa niin siitä tulee erittäin epävakaa. Hetki kannattaa rauhoittua ovensuussa ja miettiä riskit ennenkuin etsii reitin aluksen sisätiloista pohjakerroksiin. Kallistumisen äkillisesti muuttuessa poistuttava nopeasti kannelle.
Jos kuitenkin uppoaa
Katastrofi on jokaiselle iso näin käydessä. Pahimmilleen pitkä velkavankeus edessä ja alus menee romutettavaksi. Voiko etukäteen tehdä jotain?
Kannattaa selvittää missä tilanteessa vakuutus korvaa. Eri yhtiöillä vaihtelevia käytäntöjä.
Paikan valinta: meren pohjan muoto, syvyys, saako nosturia lähelle, onnistuuko nostosäkkien asennus sivuille, sukelluksen vaativuus…
Aluksen nostopisteet: helpoin nostaa jos rungossa valmiit korvakkeet. Liinoilla nostettaessa tulisi tietää kuinka monella ja niiden sijainnit rungossa.
laivuriblog 